Tutkijat simuloivat palvelusetelien käyttöä lohkoketjussa

Jyväskylän yliopiston lohkoketjutiimi simuloi palvelusetelien käyttöä yhdistäen eri toimijoita älysopimusten avulla. Kun asiakas tulee palvelusetelin kanssa järjestelmään, aktivoituvat ne tahot, keitä palvelu koskee.

– Lohkoketjut vähentäisivät paperityötä ja helpottaisivat dokumenttien hallintaa monia osapuolia koskevissa sote-prosesseissa, sanoo väitöskirjaa valmisteleva Henri Heinonen.

Hänen mukaansa tarkoituksena on yksinkertaistaa monimutkainen prosessi yhdelle alustalle ja automatisoida prosessin eri vaiheita mm. paperityön vähentämiseksi.

– Tämän tyyppiset ratkaisut ovat ominaisia lohkoketjuteknologioille, Heinonen sanoo.

Jyväskylän yliopiston lohkoketjutiimin simulointi on vasta kokeilu, mutta tutkijoilla on intoa osoittaa, että lohkoketju sujuvoittaisi palvelua.

Professori Pekka Neittaanmäki kertoo, että palveluseteleistä tehdyssä simulaatiossa on sovellettu lohkoketjun hyviä ja prosessiin sopivia puolia. Parhaimmillaan lohkoketjut voisivat vapauttaa työaikaa ja tuoda prosesseihin laadunvarmistuksen sekä läpinäkyvyyttä.

Simuloinnissa aktivoituvat ne, joita prosessi koskee

Palvelusetelien simuloinnissa oletetaan, että kunta voi myöntää rajattomasti palveluseteleitä ja lääkäri voi omalla harkinnallaan määrätä minkä tahansa arvoisen palvelusetelin potilaalle. Palveluseteli on kerran käytettävä ja arvo on muuttumaton.

Simulaatiossa on kolme palvelua käyttävää osapuolta: kunnan lääkärit, sote-yrityksen työntekijät ja potilaat. Lääkärit voivat myöntää kunnan puolesta palveluseteleitä potilaille ja yrityksen työntekijät voivat sitoutua tuottamaan palveluita potilaalle ja palvelun tuottamisen jälkeen lunastaa setelin arvon.

– Kun henkilö tulee palvelusetelinsä kanssa järjestelmään, aktivoituvat ketjussa ne, keitä tämä prosessi koskee. Simulaatiossa näkee prosessin aikataulun. Rahaliikenne kulkee asiakkaan ja Kelan välillä, professori Pekka Neittaanmäki kertoo.

Tarvittavat tietokannat on ohjelmoitu Ethereum-älysopimuksilla siten, että ne toimivat yksinkertaisina tietovarastoina, joiden käyttöoikeudet on rajattu tarkasti.

Lohkoketjun idea sopisi valinnanvapauteen

Pekka Neittaanmäen mielestä lohkoketjun idea sopisi erittäin hyvin valinnanvapaus-malliin.

– Kun henkilölle tehdään hoitosuunnitelma, mietitään, keitä kaikkia palveluntarjoajia ja viranomaisia tähän suunnitelmaan liittyy. Potilaan prosessi saadaan dokumentoitua ja voidaan liittää esimerkiksi potilasta hoitavan sairaalan järjestelmiin, Neittaanmäki kuvaa.

Valinnanvapaus -keskustelun yhteydessä ollaan huolissaan siitä, vievätkö suuret terveyspalveluyritykset kaikki asiakkaat. Lohkoketju-mallista on Neittaanmäen mielestä luotavissa tasa-arvoinen järjestelmä.

– Lohkoketjussa kaikki toimijat voivat päästä osaksi isoa yhteisöä, Neittaanmäki sanoo.

Mallia on tarkoitus esitellä seuraavaksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirille, josta aloite simulointiin on tullut.

– Sairaanhoitopiirit voisivat rakentaa tällaisia malleja omilla ehdoillaan ja omiin säännöksiinsä sopiviksi, Neittaanmäki sanoo.

– Jos ajateltaisiin, että tällainen palvelu rakennettaisiin ja tulevaisuudessa maakunnat tuottaisivat sote-palvelut, voisi tällainen järjestelmä olla yksi osa yksi maakunnan, palvelujen järjestäjän työkalu ja valtakunnan tasolla se toimisi Kelan työkaluna, Neittaanmäki jatkaa.

Lähde: Henri Heinonen, Teemu Hyytiäinen, Alvar Mahlberg, Kasper Tontti ja Ville Yli-Pelkonen: Älysopimusohjelmointi sosiaali- ja terveysalalla, Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta, 2018.

Kuva: Jyväskylän yliopiston lohkoketjutiimi