Päälle puettavien mittauslaitteiden tiedot saatava lääkärien käyttöön      

Yhä useampi käyttää hyvinvointirannekkeita, urheilukelloja ja sormuksia tietojen keräämiseen fyysisestä aktiivisuudesta, unesta, stressistä ja kognitiivisesta suorituskyvystä. Seuraava askel on saada kerätty tieto terveydenhuoltoa hyödyttävään muotoon. Yksi alan suomalaisista toimijoista on Hintsa Performance, joka on kehittänyt alustan laitteiden mittaustietojen keräämiseen.

– Koska tiedon määrä on huikea, sen analysointia pitäisi mielestäni kehittää niin, että se olisi lääkärille helposti ymmärrettävässä muodossa, jotta se auttaisi potilastyössä. Jos lääkärillä olisi esimerkiksi dataa siitä, että ihminen on liikunnallinen ja nukkuu hyvin, hän voisi päätellä, että perusasiat ovat kunnossa, eikä tämä päätelmä perustuisi pelkästään kysymiseen. Uskon, että laadukkaan tiedon avulla lääkärinkin tapa tehdä päätöksiä muuttuu, Hintsa Performancen toimitusjohtaja Jussi Räisänen sanoo.

Sensorit voivat kerätä tietoa jatkuvasti, joten se on ajantasaista ja luotettavaa. Lisäksi tarvitaan täydentävää tietoa, kuten kyselemällä saatavaa tietoa elintavoista, koska ne vaikuttavat tuloksiin. Esimerkiksi huonosti nukkumisen taustalla voivat vaikuttaa todella monet syyt, kuten stressi, alkoholin käyttö, pienet lapset, joten suoria johtopäätöksiä ei voi tehdä.

Tieto saa seuraamaan omaa kehitystä

Jussi Räisänen on huomannut, että jatkuva mittaaminen saa ihmiset seuraamaan omaa kehitystään. Joskus numerot yllättävät esimerkiksi huomaamaan, kuinka vähän liikkuu tai kuinka hitaasti palautuu liikunnan jälkeen. Monet ovat seurantalaitteiden avulla oppineet paljon esimerkiksi unen laadun tärkeydestä.

– Ulkomailla yritysjohtajien kanssa jutellessani on tullut monta kertaa vastaan, että joku voi nukkua vain neljä tuntia, mutta on turtunut väsymystilaan niin, ettei enää huomaa sen vaikutusta. Aika moni myös kokee, ettei unen puutteelle voi tehdä mitään. Palautuminen ylipäätään on haastava kenttä, siihen vaikuttavat myös työn rytmittäminen ja joutohetkien vähyys. Työstä ei irrottauduta, vaan esimerkiksi kännykkä on päällä koko ajan. Kuitenkin kaikki vaikuttaa, esimerkiksi stressi, mieliala ja unen puute, oikea ravitsemus ja fyysinen rasitus. Moni ei mieti asioiden painoarvoa. Se on myös työelämän haaste, Jussi Räisänen sanoo.

Mittausteknologiasta voi olla apua stressinhallintaan ja unettomuuden hoitoon, jos henkilö muuttaa elämäntyyliään saamansa tiedon perusteella.

– Kun tietojen kerääminen on riittävän tarkkaa, saadaan monipuolista tietoa. Sitä voidaan soveltaa eri tavoin eri ihmisille, sillä digitaalisessa maailmassa personoiminen on teknisesti helppoa. Isompi kysymys on, miten ja mihin dataa käytetään, ja siinä ihmisen rooli on edelleen merkittävä, Räisänen toteaa.

Tutkimusta kolmella tasolla

Hintsa tutkii asioita kolmella tasolla: huippu-urheilussa, yksilötasolla sekä organisaatiotasolla. Huippu-urheilussa voi testata ääriasioita, joita voi soveltaa myös muualle. Yksilötasolla tutkitaan henkilökohtaista hyvinvointia ja organisaatiotasolla esimerkiksi yrityskulttuurin vaikutusta asiakastyytyväisyyteen ja työntekijöiden hyvinvointiin. Parhaillaan on käynnissä johtotason vaativan tietotyöntekijöiden hyvinvoinnin kansainvälinen tutkimus tietointensiivisillä aloilla.

– Itse uskon, että mitattujen tietojen täydentämistä kysymyksillä tarvitaan, koska subjektiivinen kokemus on tärkeä. Esimerkiksi tietotyö asettaa paljon vaatimuksia, mutta ei ole yksiselitteistä, että esimerkiksi stressi olisi huono asia, vaan tarvitaan havainnointia siitä, miten eri asiat liittyvät toisiinsa, Jussi Räisänen kertoo.

Tietotyöhön vaikuttavia seikkoja ovat esimerkiksi mieliala ja työpäivän pituus sekä työn ja levon rytmittäminen, joiden vaikutuksia tutkitaan. Mittausteknologian avulla voidaan nähdä todellinen päivän kulku, ja kyselyllä tietoa voidaan täydentää ja päästä yksilöllisiin suosituksiin.

– Tietoa olisi saatavilla monista muistakin paikoista, esimerkiksi älykkään kodin IoT-ratkaisujen kautta, mutta sen kehittäminen vie vielä aikaa. Hyödyllinen tieto on työntekijän matkustaminen, sillä se vaikuttaa kaikkeen hyvinvointiin.

Suosituimpia mittauslaitteita ovat rannekkeet, kellot ja sormukset. Tulevaisuudessa mittalaitteina voivat toimia vaikkapa kertakäyttöiset tarrat ja kalvosinnapit.

Arjen parempaa ymmärtämistä

Hintsan kumppaneita ovat useat hyvinvointiteknologian laitevalmistajat, esimerkiksi Garminin laitteet ja Oura-sormus voidaan suoraan integroida Hintsan kehittämään alustaan. Hintsa kehittää ohjelmistoa tiedon analysointiin henkilökohtaisten suositusten antamista varten.

– Kun laitteita on paljon, jokainen voi valita itselleen miellyttävimmän tavan. Meidän on tärkeää joustaa ja voimme suositella eri laitteita eri tilanteisiin ja sen mukaan, miten tarkkaa tietoa tarvitaan. Kriittinen juttu on, miten voidaan auttaa tulkitsemaan tietoa itsekin, opastaa esimerkiksi siihen, mikä leposykkeen merkitys on terveyden kannalta. Me muodostamme kuvan käyttäjästä tai populaatiosta ja sen pohjalta kehitetään yksilölle esitettävää raporttia. On esimerkiksi paljon eroa, jos puhutaan 30-vuotiaista suomalaismiehistä tai 50-vuotiaista englantilaisnaisista, Räisänen kuvaa.

Kaiken kaikkiaan hyvinvointiteknologian hyödyntäminen on hänen mielestään arjen parempaa ymmärtämistä, ja se tulee kehittymään läpi koko populaation.

– Tulevaisuudessa sitä voidaan hyödyntää lasten hyvinvoinnissakin, teemat ovat saman kaltaisia, mutta ratkaisuja pitää kehittää, Jussi Räisänen toteaa.

Jutun on kirjoittanut toimittaja Anne Kortela.