Lohkoketjuista apua soten hallintaan

Lohkoketjujen avulla on mahdollista sujuvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon monimutkaisia palveluprosesseja, jotka koskettavat yksityisiä ja julkisia palveluntarjoajia, viranomaisia ja maksuliikennettä.

– Kun lohkoketju-ajattelusta poimitaan hyvät puolet, voi teknologia auttaa hallitsemaan hoitoketjuja. Sosiaali- ja terveydenhuollossa oikeiden, pienien ja isojen, toimijoiden löytäminen ja saaminen oikeaan paikkaan on usein ongelma ja lohkoketju voisi tuoda siihen apua, sanoo professori Pekka Neittaanmäki informaatioteknologian tiedekunnasta Jyväskylän yliopistosta.

Lohkoketjulla tarkoitetaan menetelmää, jonka avulla toisilleen tuntemattomat tahot voivat yhteisesti tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti ilman luotettua kolmatta osapuolta. Jokaiselle toimijalle jaetaan kopio tietokannasta, joita hallitaan älysopimuksilla. Sopimukset on ohjelmoitu tietokoneelle ja ne kertovat, mitä osapuolet saavat nähdä.

Lohkoketju Kanta-palvelujen laajennuksena?

Pekka Neittaanmäen mielestä on järkevämpää rakentaa palvelua kansallisiin järjestelmiin kuin kopioida lohkoketju-malleja muualta.

– Suomessa terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat hyvin rakennettuja. Ihmisten terveystiedot eivät sijaitse hajallaan eri tietokannoissa vaan keskeiset tiedot ovat Kanta-palvelussa ja Omakannassa ja tietojen hyödyntämisestä voi itse päättää. Siksi mahdollinen lohkoketju pitäisi rakentaa Kanta-palveluun, Neittaanmäki korostaa.

Hänen mukaansa soten lohkoketjumalli voisi toimia Kelan palvelujen laajennuksena.  Lohkoketjussa voisivat toimia terveydenhuolto, sosiaalihuolto, yritykset ja yhteisöt. Jyväskylän yliopiston lohkoketjutiimi on tehnyt tällaisen simulaation tutkiakseen palvelusetelien käyttöä sotessa.

– Lohkoketjujen hallinta voisi Kelan järjestelmän kautta tapahtua niin, että henkilö antaa luvan lääkäreille ja palvelujentarjoajille päästä katsomaan omia tietojaan tai tiettyjä dokumentteja, jotka hänen hoitoprosessiinsa liittyvät, Neittaanmäki visioi.

Euroopan unionin GDPR-asetus vaatii, että henkilöllä on oikeus saada tietonsa poistetuksi tietojärjestelmistä, mikä asettaa haasteita lohkoketjuille.

Väitöskirjaa valmistelevan tohtorikoulutettava Henri Heinosen mukaan tulevaisuudessa terveystietojen hallinta ja suostumukset ovat kunkin omissa käsissä, jolloin jokainen henkilö pitäisi itse huolta omista terveystiedoistaan.

Kuva:iStockphoto