Koiristako apu syövän varhaiseen tunnistamiseen?

Koulutetun koiran hajuerottelukyky päihittää instrumenttimenetelmät. Nyt monitieteisessä tutkimuksessa selvitetään, miten tarkasti koira haistaa positiivisen syöpänäytteen.

Espanjanvinttikoira Kössi työntää nenänsä lasipurkkiin, jossa on virtsanäyte. Nopeasti se siirtyy toisen ja kolmannen purkin kohdalle. Jo tärppää: Kössi rapsauttaa tassullaan merkiksi, ja rientää hakemaan nakkipalkkansa. Kössin merkkaamassa purkissa oli eturauhassyöpää sairastavan ihmisen antama virtsanäyte.

Koirien hajuaisti on tunnetusti erinomainen. Nyt tätä koirien hyvää vainua haluttaisiin hyödyntää myös syöpien varhaisessa diagnosoinnissa.

– Koulutetun koiran herkkyys tunnistaa syöpänäyte on liki sataprosenttinen. Mikään laite ei kykene vastaavaan, eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman Helsingin yliopistosta toteaa.

Kössi esittelee taitojaan Suomen hajuerotteluyhdistys Wise Nosen tiloissa. Kössin, kultainennoutaja Luckyn ja bordercollie Astan koulutus on osa tutkimushanketta, jossa selvitetään koirien hajuerottelukyvyn käyttöä rintasyövän ja eturauhassyövän diagnostiikassa ja hoidossa.

Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston, Yliopistollinen eläinsairaalan, HUSin Syöpäklinikan ja Biopankin sekä Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen kanssa.

Koira päihittää massaspektrometrin

Itä-Suomen yliopistossa tutkittiin koirien hajuerottelukykyä seuraavasti: tehtiin sarja liuoksia, joissa pitoisuus aina seuraavassa putosi 10–100-kertaisesti, ja selvitettiin, minkä näistä koira vielä haistaa. Tulokset olivat melko tyrmääviä.

– Lahjakas ja koulutettu koira pystyi haistamaan noin sata molekyyliä sisältävät hajut. Parhaimmatkaan nykyisin käytössä olevat laitteet eivät pysty samaan. Massaspektrometri tarvitsee yleensä noin kymmenen miljardia hajumolekyyliä ennen kuin mitään näkyy mittauksissa, kertoo soveltavan kemian professori Jouko Vepsäläinen.

Aivan oma lukunsa oli Kössi. Se haistoi jopa liuoksen, jossa oli vain kymmenen molekyyliä. Vaikka testit tehtiin eukalyptusöljyllä, Vepsäläinen uskoo, että testien tulokset pätevät myös muihin aineisiin.

Vielä ei tiedetä, mitä koira haistaa, kun se tunnistaa positiivisen syöpänäytteen.

– Se onkin tuhannen taalan kysymys, hymähtää Wise Nosen toiminnanjohtaja ja Kössin emäntä Susanna Paavilainen.

Jotta koirien tekemät hajuhavainnot voitaisiin todentaa, tarvittaisiin kehittyneempää tekniikkaa. Ja jos tällainen syövän molekyyli tai molekyyliseos löytyisi, otettaisiin aimo harppaus eteenpäin syövän diagnosoinnissa ja hoidossa.

Yhteistyötä HUSin syöpätutkimuksen kanssa

Kössi ja hänen kollegansa ovat Suomessa edelläkävijöitä. Ulkomailla koiria on eri tutkimuksissa koulutettu tunnistamaan ainakin keuhkosyöpää, eturauhassyöpää ja virtsarakkosyöpää. Näytteinä on käytetty muun muassa uloshengitysilmaa, virtsaa ja vettä.

Kun Wise Nosen ja Helsingin yliopiston tutkimus alkoi vuonna 2015, koulutettiin koiria ensin tunnistamaan virtsanäytteistä koirien rintasyöpää.

– Ihmisten näytteet ovat koirille itse asiassa helpompia, sillä koirien virtsassa on valtavasti hajuinformaatiota, Hielm-Björkman mainitsee.

Kunhan luvat ovat kunnossa, yhteistyö HUSin eturauhassyöpä- ja rintasyöpätutkimuksen kanssa pääsee kunnolla vauhtiin. Wise Noselle on muun muassa tulossa huomattava määrä virtsanäytteitä eturauhassyövän tunnistamista varten. Näiden näytteiden turvin voidaan jatkossa tutkia sitä, oppiiko koira tunnistamaan rauhallisesti etenevän eturauhassyövän ärhäkämmästä.

Koira ehdollistetaan hajulle

Syöpähajukoiran koulutus tapahtuu samalla periaatteella kuin vaikkapa huumekoiran tai homekoiran koulutus eli ehdollistamalla. Koiran pitää haistaa purkista haluttu haju ja se saa siitä palkan. Näin haju ”ajetaan” koiran muistiin.

Kun haju tulee koiralle tutuksi ja mieluisaksi, se merkkaa sen jollakin ilmaisulla – tassun ruopaisulla, käymällä makaamaan tai heilauttamalla päätä ylöspäin.

– Kössi oppi tunnistamaan positiivisia syöpänäytteitä nopeasti, koska se on ollut aiemmin homekoira. Luckyn koulutus alkoi nollasta, mutta ei siinäkään mennyt kolmea kuukautta pidempään, Paavilainen kertoo.

Koirat pätevöitetään kaksoissokkotestillä. Koirien kouluttajatkaan eivät siis tiedä, mikä näyte on positiivinen.

Pitkään syöpähajukoiria koulutettiin lahjoitusvaroin. Nyt tilanne on helpottunut, sillä tutkimus sai apurahat sekä Wihuri Säätiöltä että Svenska Kulturfondenilta.

Sote-keskuksiin hajulaboratorioita

HUSin Deducer-eturauhassyöpätutkimusta johtava urologi Antti Rannikko pohtii, että koirien tuoma tutkimusapu on mukava lisä jo olemassa olevaan syöpätutkimukseen.

– Kirjallisuudesta löytyy alustavia tutkimustuloksia, että hajun perusteella jotain mielenkiintoista voisi löytyä. Keräämme joka tapauksessa näytteitä omiin tutkimuksiimme. Potilaan luvalla näytteitä voi käyttää myös syöpähajukoiratutkimuksiin. Jos koira jotain löytää, pyrittäisiin tuo koiran löytämä signaali kemian keinoin isoloimaan ja identifioimaan ja kehittämään sille perinteinen laboratorioon soveltuva mittausmenetelmä.

Paavilainen ja Hielm-Björkman ovat innoissaan mahdollisuuksista, joita koirien hyödyntäminen syöpien diagnostiikassa voisi avata. He näkevät, että koirat voisivat työskennellä vaikkapa sote-keskusten hajulaboratorioissa.

– Koira voisi löytää syövän riittävän ajoissa – esimerkiksi suolisto-, haima- ja maksasyövät löydetään usein liian myöhään. Koiria voisi käyttää myös syövän seurannassa ja sen varmistamisessa, tehoavatko hoidot, sanoo Hielm-Björkman.

Kustannustehokastakin koirien käyttö olisi. Parhaimmillaan rescuekoira Kössi työskentelee vielä vuosikausia nakkipalkalla.

Jutun on kirjoittanut toimittaja Tiina Suomalainen.

Kuva: Petri Mulari

Tutkimuksen johtaja dosentti Anna Hielm-Björkman (vas.) ja hajukoiria kouluttavan Wise Nosen toiminnanjohtaja Susanna Paavilainen tietävät, että Kössin vainu on vertaansa vailla.