Kansantautien riskipotilaista kokonaisvaltainen kuva koneälyä ja geeniprofilointia hyödyntäen

Savonlinnassa toimiva startup eLive Ecosystems Oy yhdistää ohjelmistossaan geeniprofilointia, yksilön elintoimintojen mittauksia ja koneälyä. Tavoitteena on vähentää sairastumista kansantauteihin ja parantaa elämänlaatua tukemalla elintapamuutoksia.

Toimitusjohtaja Mikko Saajanlehto kertoo, että yritys kehittää lääketieteellistä terveyden riskianalyysia, jonka avulla voidaan seurata yksilökohtaisia riskejä sairastua yleisiin kroonisiin sairauksiin kuten sepelvaltimotautiin, vaskulaariseen dementiaan, aivohalvaukseen, kakkostyypin diabetekseen ja uniapneaan.

Ratkaisu avaa ikkunan potilaan arkeen

Yksi ohjelmiston kehittäjistä, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, dosentti Mika Kastarinen sanoo, että ratkaisu auttaisi lääkäreitä saamaan aikaisempaa kokonaisvaltaisemman kuvan henkilön riskistä sairastua tavallisimpiin kansansairauksiin.

– Kokonaisvaltaisuutta lisää geneettisen riskin sisältyminen riskinarvioon perinteisten riskitekijöiden mittausten, esimerkiksi verenpaine, verensokeri ja kolesteroli, lisäksi. Ratkaisun avulla riskiä ja sen muutosta voidaan arvioida nykyistä systemaattisemmin, kun järjestelmä seuraa kokonaisriskin muuttumista automaattisesti, Kastarinen sanoo.

Kastarinen kuvaa, että ratkaisu avaa lääkärille ikkunan syvemmälle potilaan arkeen edellyttäen, että kotona tehtävät mittaukset siirtyvät potilaan luvalla automaattisesti suoraan sairauskertomusjärjestelmään.

– Tämä helpottaisi lääkäriä etenkin hoitotavoitteiden seuraamisessa nykysysteemiin verrattuna. Mittaustulosten oikeellisuuteen voisi tässä järjestelmässä luottaa nykyistä enemmän, kun esimerkiksi verenpaineen mittaaminen tehtäisiin kotona standardoidusti viranomaisen kotikäyttöön hyväksymiä laitteita käyttäen, Kastarinen kuvaa.

Seurataan terveydenhuoltoa kuormittavaa tautikirjoa

Ohjelmistoa on kehitetty seuraamaan sepelvaltimotautia, vaskulaarista dementiaa, aivohalvausta, kakkostyypin diabetesta ja uniapneaa. Ne muodostavat yhdessä suurimman osan terveydenhuoltoa ja potilaita kuormittavista vakavista sairastapauksista ja kuolleisuudesta. Sairauksilla on myös yhteyksiä toisiinsa.

– Kaikilla näillä sairauksilla on useita yhteisiä elintapoihin liittyviä riskitekijöitä, joihin vaikuttamalla voidaan periaatteessa ehkäistä useamman kansansairauden puhkeamista samanaikaisesti, Mika Kastarinen sanoo.

Hän kertoo, että järjestelmä pystyy arvioimaan yksilön riskiä sairastua vaskulaariseen dementiaan tulevaisuudessa lääketieteellisesti validoituja algoritmeja käyttäen ja ohjaa tekemään niitä muutoksia elintavoissa, jotka oleellisesti alentavat tätä riskiä.

– Järjestelmään integroitu VTT:n kehittämä laitteisto pystyy luotettavasti varhaisdiagnosoimaan myös uniapnean. Lopullinen diagnoosi tehdään kuitenkin lääkärin vastaanotolla, kuten muidenkin kansansairauksien kohdalla, Kastarinen sanoo.

Tavoitteena on, että korkean sairastumisriskin henkilöt ohjautuisivat nykyistä tehokkaammin terveydenhuoltoon.

– Toisaalta tavoitteena on myös, että kohtalaisen riskin henkilöt saisivat järjestelmän tarjoamaa neuvontaa ja tukea elintapamuutoksiin, joilla voitaisiin pienentää sairastumisriskiä jatkossa. Jo sairastuneitten potilaiden kohdalla järjestelmä tarjoaa tehokkaan välineen sekundääripreventioon liittyvien riskitekijöiden hoidon seurantaan. Kastarinen kertoo.

Sensorit mittaavat elintoimintoja kotona

Yritys on kehittänyt elintoimintoja mittaavaa sensoriteknologiaa yhdessä VTT:n kanssa. Käyttäjälle annetaan kotiyksikkö, jonka avulla voidaan seurata hänen elintoimintojaan kotona.

– Fysiologisia toimintoja mittaavaa teknologia on ollut pitkään käytössä mutta tarkoituksena on viedä sitä pidemmälle. Teknologian etuna on se, että henkilön ei tarvitse pukea mitään ylleen vaan sensorit mittaavat tiettyjä elintoimintoja kotona, Mikko Saajanlehto sanoo.

Järjestelmässä ei käytetä älypuhelinta tai internetiä ja omaan profiiliin pääsee vain käyttäjä.

– Ratkaisussamme tiedonsiirto tapahtuu sisäverkossamme, joten tieto siirtyy salatusti helposti ja turvallisesti, Saajanlehto sanoo.

Lisäksi henkilölle tehdään geeniprofilointi riskien kartoittamiseksi yhteistyössä Negen Oy:n kanssa. Testien avulla voidaan myös tarkasti luokitella henkilö oikeaan riskiluokkaan.

– Haluamme rakentaa ohjelmistoa eettisesti oikein ja tuomme vain sellaista tietoa, jolla on merkitystä henkilön terveyteen. Henkilön ei esimerkiksi välttämättä tarvitse nähdä omaa geeniprofilointiaan, mutta ohjelmisto voi silti ottaa huomioon mahdollisen suurentuneen riskin, Saajanlehto sanoo.

Tavoitellaan kliinisen päätöksenteon tukijärjestelmää

Käytännössä ratkaisulla tavoitellaan kliinisen päätöksenteon tukijärjestelmän ja kokonaisvaltaisten analyysien tarjoamista lääkäreille.

Erikoislääkäri Mika Kastarinen uskoo, että tällaisille innovaatiolle on jatkossa vahva tilaus sekä kuluttajilta että terveyspalvelujen maksajilta.

– Lääkärin työssäni on ollut aina ykkösprioriteettina sairauksien ehkäisy ja tämän konseptin kehitystyössä pääsen toteuttamaan sitä vahvasti. Kehitystyössä tavoitteenani on myötävaikuttaa siihen, että järjestelmän käyttämät menetelmät, mukaan lukien riskien arvioon perustuva jatkohoitoon ohjaus, perustuvat yleisesti hyväksyttyyn lääketieteelliseen tutkimustietoon, Kastarinen sanoo.

– Haluan myös varmistaa, että ratkaisumme ei saa käyttäjiä ylihuolestumaan terveydestään eikä ”yliseuraamaan” itseään jatkuvin mittauksin. Esimerkiksi järjestelmän ohjaama kotimittausten frekvenssi pitää perustua voimassa oleviin lääketieteellisiin suosituksiin, Kastarinen painottaa.

Pilotissa selvitetään mittausten tarkkuutta

Ohjelmistoa pilotoidaan tänä syksynä. Testauksen tarkoituksena on selvittää sensorien ja antureiden, sekä mittausohjelman mittauskyvykkyyttä ja mittaustarkkuutta. Lisäksi selvitetään laitteen käytettävyyttä käyttäjiltä kerätyn palautteen perusteella. Pilotoinnin ja kliinisen testauksen arvioidaan kestävän 6-12 kuukautta.

Savonlinnan kaupungista 40 henkilöä osallistuu ohjelmiston testaukseen vapaaehtoisina. Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine sanoo, että Savonlinna on mukana projektissa, sillä se haluaa tukea henkilöstönsä hyvinvointia ja kannustaa oman terveytensä ja kunnon seurantaan. Lisäksi Savonlinna haluaa tukea paikallista yritystä.

Kuva: iStockphoto