Eksoskeleton nostaa liikuntavammaisen seisomaan ja auttaa kävelemään

”Pystyn pesemään hampaani seisten ilman tukea. Edellisen kerran pystyin siihen viisi vuotta sitten.”

”Luotan paremmin heikompaan jalkaani, uskallan viedä sille paremmin painoa kuin ennen robottiharjoittelua.”

Näitä kuntoutettavien tuntemuksia fysioterapeutti Katri Pihlaja-Kuhna on kuullut, kun hänen asiakkaansa ovat harjoitelleet seisomista ja kävelemistä eksoskeleton-robotin avulla.

Folkhälsanissa Mustasaaressa on reilun vuoden verran ollut käytössä Indego-eksoskeleton, joka on robotisoitu ulkoinen tukiranka. Eksoskeleton eroaa muista kävelyroboteista, sillä sen avulla pääsee liikkumaan paikasta toiseen, esimerkiksi siirtymään autoon tai kävelemään keittiöön laittamaan ruokaa.

Eksoskeletonilla voi kuntouttaa sekä osittain että täysin alaraajoistaan halvaantuneita, myös kävellen.

– Kuntoutuksella on erilaiset tavoitteet, sillä täysin halvaantunutta ei voi kuntouttaa itsenäisesti kävelemään, mutta pystyasennon treenaamisen kautta eksoskeletonilla voi harjoittaa keskivartalon hallintaa, Pihlaja-Kuhna sanoo.

Hän kertoo, että Folkhälsanissa on kuntoutettu eksoskeletonin avulla potilaita, joilla ei ole alaraajoissaan minkäänlaista liikettä, eivätkä he pysty itse seisomaan.

– On upea tunne nähdä, kun alaraajoistaan halvaantunut potilas nousee laitteen avulla vuosien jälkeen seisomaan. Tunne on uskomaton ja se palkitsee sekä kuntoutettavaa että terapeuttia, hän jatkaa.

Huomattava lisäys askelten määrään

Folkhälsanissa eksoskeleton-harjoituksia käytetään kävelykuntoutuksessa osana muuta fysioterapiaa ja neurologista kuntoutusta. Eksoskeletonin etuina on Katri Pihlaja-Kuhnan mukaan eritysesti se, että askelmääriä ja toistoja kertyy kuntoutettavalle huikean paljon enemmän muihin menetelmiin verrattuna.

Indego-kävelyrobotissa on kaksi erilaista ohjelmaa, joista toinen suorittaa kaikki käyttäjänsä liikkeet ulkoisen tukirangan avulla. Sen avulla selkäydinvammapotilaat voivat harjoitella esimerkiksi seisomista ja kävelyä.

Toinen ohjelma avustaa kuntoutujan kävelyä niissä liikkeissä, joissa avustusta tarvitaan. Tämä ohjelma soveltuu esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöpotilaille, MS-tautia sairastaville ja niille, joilla on osittainen selkäydinvamma.

– Robotilla liike tulee tehtyä oikealla tavalla ja toistoja tulee paljon enemmän. Kuntoutuja on esimerkiksi robotin avulla jaksanut kävellä 45 minuuttia kun ilman robottia muiden apuvälineiden avulla hän on jaksanut kävellä vain vartin. Ero on iso ja nimenomaan pitkäkestoisella liikunnalla voidaan vaikuttaa kuntoon, tasapainoon, aineenvaihduntaan ja verenkiertoon – eli ihan kaikkeen, Pihlaja-Kuhna sanoo.

Alustavat tutkimustulokset hyviä – “potentiaalia mullistaa kuntoutus”

Eksoskeletonit eivät ole olleet käytössä kovin kauan, joten useiden vuosien harjoittelun vaikutuksista ei ole tutkimustuloksia. Selkäydinvammaisten kuntoutusta on tutkittu etenkin Yhdysvalloissa ja Tanskassa. Ashraf S. Gorgeyn tuoreen katsauksen mukaan on vielä “ennenaikaista antaa suosituksia eksoskeletonin lääketieteellisestä käytöstä selkäydinvammapotilaille, vaikka sillä on potentiaalia tehdä kuntoutukseen vallankumous”.

Ensimmäiset tutkimukset osoittavat, että selkäydinvammaisten askellus ja lihaskunto ovat parantuneet. Toisen tutkimuksen mukaan yksi harjoittelukerta viikossa 10-15 viikon ajan lisäsi selkäydinvammautuneiden kävelyajan ja askelten määrää.

Indegon on todettu vaikuttavan kävelyn nopeuteen turvallisesti tutkimuksessa, jossa oli 32 potilasta.

Katri Pihlaja-Kuhna kertoo, että eräällä kuntoutujalla, jolla on osittainen selkäydinvamma, kävely nopeutui Indego-harjoittelun avulla. 10 metrin kävelytestissä hänen tuloksensa parani 11,2 sekunnista 10,7 sekuntiin. Testi tehtiin ilman robottia.

– Tämä on iso asia, sillä kävelyn nopeutuminen mahdollistaa esimerkiksi suojatien ylityksen turvallisemmin. Viikoittaisen harjoittelun avulla kuntoutujan lihaskunto ja kestävyys ovat kohentuneet puolen vuoden aikana, hän sanoo.

Pyörätuolissa istuvilla luuston kuormitus vähenee, jolloin luun tiheys yleensä heikentyy.

– Eksoskeletonilla harjoittelussa luusto saa pientä iskua noin tunnin ajan, mikä on myös tärkeää, hän jatkaa.

Vartalon hallinta parantuu

Eri tutkimuksissa on todettu eksoskeleton-harjoittelun parantavan vartalon hahmotusta.

– Olemme havainneet kuntoutujista, että heidän kykynsä hallita vartaloaan ja lantiotaan on parantunut harjoittelun aikana. Spastisuuden ja ataksian vähennyttyä kävely on sujunut paremmin, kun jalat eivät enää astu ristiin ja jalkapohja laskeutuu tasaisemmin alustaan, Katri Pihlaja-Kuhna sanoo.

Käynnit vessassa ovat kuntoutujilla helpottuneet ja harjoittelu on parantanut myös vatsan toimintaa. Kipujen väheneminen on parantanut nukkumista ja vähentänyt kipulääkitystä.

Eksoskeletonia voi säätää yksilöllisesti

Eksoskeletonia säädetään yksilöllisesti iPodilla ja lisätään rasitusta tarpeen mukaan.

– Oikean ja vasemman jalan lihaskuntoharjoitteluun voidaan laittaa erilaiset säädöt. Molemmille jaloille pystytään myös säätämään, paljonko robotti auttaa jalan koukistamista ja suoristumista. Yksilöllinen suunnittelu auttaa suunnittelemaan kuntoutusta esimerkiksi toispuolihalvaantuneille ja MS-potilaille, Pihlaja-Kuhna sanoo.

Säätöjä voi muuttaa myös harjoittelun aikana, jos vaikuttaa siltä, että kuntoutujalla onkin huonompi päivä menossa, eikä hän jaksakaan tehdä niin paljon.

Lisäksi robotti vähentää fysioterapeuttien työn fyysistä kuormitusta.

Katri Pihlaja-Kuhnan mukaan kävelyrobotti ei korvaa muita kuntoutusmuotoja, mutta se tuo loistavan lisän kuntoutukseen.

– Ennen kuin edes kokeilemme sitä, selvitämme asiakkaan soveltuvuuden. Jos asiakas ei täytä tiettyjä kriteerejä, emme laita häntä robottiin. Se vaatii kuntoutujalta, että hän saa normaalin, suoran seisonta-asennon ja pystyy seisomaan seisontatelineessä 15 minuuttia ilman huimauksen tunnetta. Indego ei käy lapsille, ja aikuisenkin pitää olla vähintään 155 senttimetriä pitkä. Jalkojen pitää myös olla samanpituiset, Pihlaja-Kuhna sanoo.

Kuntoutettavan luuston tulee olla riittävän terve, että se kestää robotin liikkeen.

– Robotissa ei ole ainakaan vielä sellaista mekanismia, että se tunnistaisi potilaan heikkouden, vaan se nostaa kuntoutettavan ylös nopealla liikkeellä, Pihlaja-Kuhna sanoo.

“Tulevaisuudessa vaihtoehto pyörätuolille”

Suomen toinen eksoskeleton hankittiin Laitilan Terveyskotiin pari kuukautta sitten. Laitilassa potilaita kuntoutetaan myös Lokomat-kävelyrobotin avulla.

– Eksoskeleton sopii niille kuntoutettaville, jotka eivät tarvitse niin vahvaa tukea kuin Lokomat antaa. Eksoskeleton antaa vammautuneelle jalat alle ja minusta se on tulevaisuudessa vaihtoehto pyörätuolille, fysioterapeutti Pauliina Iiskala Laitilan Terveyskodista sanoo.

– Kuntoutettavalle on henkisesti valtava merkitys, että hän pääsee ylös ja näkee peilistä itsensä kävelevän, hän jatkaa.

kuvat: Folkhälsan / Linus Lindholm